Mummot chick litin äärellä

Tänään on tulossa mielenkiintoinen päivä: olen saanut pyynnön tehdä Napanuoralla-esittelyn aivan erityisessä paikassa. Erityiseksi paikan tekee se, että siellä on keski-ikä varmaankin tuossa seitsemän- ja kahdeksankympin huiteilla.

Ensin ajattelin, että ei tule mitään. Minun kirjani on kirjoitettu nuorille naisille. Se vilisee roisia huumoria ja kohtalaisen ”nuorekasta” kielenkäyttöä, puhumattakaan makuuhuoneista, joissa virtaa hiki ja eritteet romanttisen kiljahtelun sijasta. Mitä ihmettä minä paasaan tarinasta mummoille ja – ennen kaikkea – minkä kohdan minä ”kehtaan” lukea siitä ääneen?

Mutta, mutta. Kaikkea sitä voikin mokata ajatuksissaan! Juuri, kun olen todistellut ihmisille, ettei chick litiksi luokiteltu kirja vaadi lukijalta tiettyjä ikäpiirteitä, sukupuolirajoituksia, suklaalevytunnelmaa eikä aivotonta tilaa, minä itse kategorisoin mummot ulos chick lit -lukijoista. Miksi ihmeessä? Hävytöntä yksisilmäisyyttä esikoiskirjailijalta. Itse asiassa käyttäydyn täysin yhtä ennakkoluuloisesti kuin kirjan päähenkilö Kirsi kohdatessaan rouva Kuuselan. Että jossakin menee jokin raja, jonka ylitettyään ihminen muuttuu tietynlaiseksi (Kirsin mielestä karkeasti sanottuna muumioksi).

Rouva Kuusela todistaa Kirsille, että rajoja eikä muumioita ole. Amerikanraudalla voi ajaa, vaikka mittarissa on ikää hurjasti, eikä alhokolismi lakkaa vaivaamasta, kun on täyttänyt tietyn määrän vuosia. Kirsi tietää faktat kyllä, sillä hänellä on ollut áhkku, oma rakas mummu, kaukana pohjoisessa. Kirsin täytyy vain muistaa, ja rouva Kuusela muistuttaa.

Minä itse muistan aina esitellä Napanuoralla-kirjasta (suhteellisen sekoilevat) Kirsin ja Paulan ja heidän miessuhteensa. Sen sijaan unohdan (rajatussa ajassa) rouva Kuuselan ja mummun. Vaikka siis Napanuoralla on kirja ystävyydestä, mainostoimistomaailmasta, urasta ja perheenperustamisesta, se on myös kirja naisista ja heidän sukupolvien yli kulkevasta vaikutuksesta nuorempien naisten elämään. Ilman mummua ja rouva Kuuselaa koko tarinaa ei yksinkertaisesti olisi. Tai ainakaan se ei saisi sellaista päätöstä kuin se nyt saa. Iäkkään naisen kosketus palauttaa lopulta nuoren naisen sydämen sinne, missä sen kuuluukin olla: rintaan sykkimään suhteellisen uskaliaasti väistelyn jälkeen.

Toisin sanoen.

Olen löytänyt kirjasta jo monta kohtaa, jotka voin lukea tänään ääneen. Olen yhtäkkiä myös itse kurkahtanut tarinaan virkistävällä tavalla uudelleen. Kirsi ja Paula, arvon päähenkilöt, saavat tänään hiukan väistyä ja päästää esille myös kirjan toiset kertomukset. Chick litistä kuuluu moneksi, sillä sen anti naisviihteelle ovat nimenomaan vakavat teemat (hauskasti/ironisesti/rohkeasti/suorasukaisesti käsiteltyinä). Napanuoralla-kirjassa yksi sellainen teema on elämä sitten, kun peilistä katsoo erinäköinen nainen kuin sisällä hehkuu.

Minun kumpikin mummu on jo kuollut. Kumpaakin saan kuitenkin kiittää kirjoittamisestani. Jos joku muu olikin sitä mieltä, että kirjoittamisesta haaveileminen on haihattelua (kannattaisi hankkia oikea ammatti kuten vaikkapa sairaanhoitajan pätevyys), mummut eivät koskaan puhuneet höpöttämisestä. Muistan ikuisesti isäni äidin sanat, kun hän kommentoi kirjoittamaani kirjettä (jossa kuvailin opiskelijakämppääni Tromssassa herran vuonna 94):

– Jos joku kirjoittaa räsymatosta noin, se ei edes saa miettiä elämäntehtäväkseen muuta vaihtoehtoa kuin kirjoittaminen.

Sytytän mielessäni kynttilän mummujeni haudalle ja teen niin kuin hekin aina tekivät: nautin jokaisesta päivästä. Etenkin tästä, sillä edessä on mummuseikkailu!

Advertisement

6 thoughts on “Mummot chick litin äärellä

  1. Viisaita sanoja. Mutta enpä muuta odottanutkaan chick lit -kirjailijalta 🙂

    • Tää on niin totta. Miksi jossakin vaiheessa vain alkaa hyssytellä ihmistä niin kuin se olisi mukamas joku lapsi? Siinäpä hyvä aihe kirjalle.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s