Tehdä jotain toisin

Kuulin kannustavia viestejä täysin tuntemattomalta ihmiseltä (luotettavan mutkan kautta). Tämä täysin tuntematon ihminen oli tokaissut, kuunneltuaan kirjaesittelyäni kirjakaupassa, että sanani olivat saaneet hänet näkemään chick lit -kirjat uudessa valossa. Käsittääkseni hän oli huomannut, että kyse on aika tavalla erilaisesta kirjallisuudenlajista kuin hän oli olettanut olevan.

Mitä (mullistavaa) minä sitten sanoin?

En oikeastaan mitään kummallista. Vain sen, että chick lit on toki naisviihdettä muttei perinteistä. Miehen perässä juoksemisen sijasta ytimessä ovat vaikkapa työ, ystävät, opiskelu tai vastaava. Mukana on yleensä aina myös jokin hyvin vakava teema niin kuin nyt vaikkapa Napanuoralla-kirjalla nykyihmisten tapa pitää tiettyjä asioita itsestäänselvästi oman määräysvaltansa alla, sellaisia pieniä asioita kuin lapsen saaminen, ikääntyminen ja kuolema, esimerkiksi.

Taisin heittää ilmaan myös vertauksen. Se kuului näin:

Oletetaan, että päähenkilönaisen huulessa on kipeä näppy.
a. Kun perinteisessä naisviihteessä sankari saapuu paikalle ja pussaa näppyhuulinaista, huuli (simsalapim) paranee.
b. Kun chick lit -kirjassa sankari (no, jotain sinne päin) saapuu paikalle ja pussaa näppyhuulta, nainen todennäköisesti kimpaantuu (”Sattuu, torvi!”) ja jopa vetelee sankaria korville.

Oikeastaan juuri mikään ei ole sen palkitsevampaa kuin kuulla, että kirja on syytä lukea siksi, että se taitaakin olla erilainen kuin oli ajatellut sen olevan. Siihen nimittäin kiteytyy se, miksi ylipäänsä kirjoitan niin kuin kirjoitan: tehdäkseni jotakin toisin kuin oletetaan tekevän. (Kovin helppo tie ei ole mutta sitäkin mielenkiintoisempi.

 

Advertisement

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s